Sunnuntain 26.6. stratosfääripallolento (lue pallon lähetteistä lisää täältä) onnistui tekniseltä kannalta erinomaisesti. Pallolennon tarkoitus oli ensisijaisesti kokeilla CW- sekä Horus 4FSK-lähetyslajeja ja niiden etenemistä 80m HF-bandilla, kun lähettimenä on RS41-radiosondin ohjaama Silabs Si5351-kellogeneraattori. 80m bandin keli oli ionosfäärin tilanteen vuoksi erittäin huono ja lisäksi mukana oli kesäistä E-kerroksen etenemistä (sporadinen E), joten pallon lähetteen kuuluvuus HF-puolella ei ollut aivan toivotun kaltainen. Lue tämän artikkelin lopusta lisää kuuluvuusraporteista!
Kiitos kaikille pallolennon järjestäjille, paikalla mukana olleille sekä vastaanottoasemille!
Pallon ja Vaisalan RS41-radiosondiin perustuvan lähettimen lähetys oli kerholaisillemme sujuvaa aiemman kokemuksen peruseella. Tällä kerralla käytimme edullista, pientä ja kevyttä Hwoyee 200g latex-palloa, koska lähettimen paino lisäantenneineen oli reilusti alle 200 grammaa.
Käytimme jälleen tuuliennusteeseen erinomaista CUSF Landing Predictor-nettipalvelua ja tuuliennuste vetytäyttöiselle 200g pallolle lentomme mukaisilla parametreilla veisi pallon Hämeenlinnasta koillisen suuntaan Evolle ja pallon maksimikorkeus olisi noin 20 kilometriä:
Käytimme pallon täyttämiseen jälleen Woikoskelta tilattua vetyä sen edullisen hintansa vuoksi (verrattuna kalliiseen heliumiin). Toki varovaisuus on tärkeää helposti syttyvän kaasun kanssa. Tarvittavan nosteen laskemiseen käytimme CUSF Burst Calculator-työkalua, jonka perusteella laskimme tarvitsevamme pallolle noin 500 gramman nostovoiman, jotta ~140 gramman lähetin saavuttaa 5 m/s nousunopeuden. Tällä suureella nousunopeudella halusimme varmistaa, että lento on melko lyhyt, noin 1.5 tuntia, ja ettei se laskeudu järveen.
Lähettimessä oli 80 metrin bandin lähetettä varten puoliaaltodipoli, jonka oli valmistettu ohuesta kuparilangasta sekä sen tueksi kierretystä siimasta. Itse lähetin roikkui antennin keskellä antennin syöttöä varten ja antennin toinen pää solmittiin pallossa kiinni olevaan naruun.
Siirsimme pallon sekä lähetimen antenneineen kerhotalon takana olevalle aukealle lähetystä varten, jotta pitkä antennilanka ei tarttuisi puihin tai kerhon mastoihin. Siirtoon tarvittiinkin useampi henkilö 🙂
Sää oli pallon lähetyksen kannalta erinomainen vähäisen tuulen ansiosta. Kuumuuskaan (lämpötila kohosi jopa 30C asteeseen) ei juuri tekemistämme haitannut 🙂
Alla Twitter-upotuksessa vielä Samin OH3EYZ kuvaama video pallon lähetyksestä:
Lentoa seurasi kymmeniä asemia, joista ainakin yli kymmenen vastaanotti Horus 4FSK-lähetteitä 70cm ja 80m bandeilla. Joidenkin asemien paikkatiedot näkyivät myös SondeHub Amateur-palvelussa lennon aikana:
Pallolento kesti noin 2 tuntia ja lennon maksimikorkeus oli 27348m. Lentoreitti oli muutoin ennusteen mukainen, mutta noin 7 kilometrin ylitys ennustettuun maksimikorkeuteen verrattuna vei pallon laskeutumispaikkaa jonkin verran pohjoiseen.
SondeHub Amateur-palvelun Horus 4FSK-lähetteeseen perustuva seuranta toimi APRS:ää luotettavammin ja antoi seuraavanlaisen lentoreitin oikealla maksimikorkeudella 27348m.
Paikkatietojen lähetysjärjestyksestä johtuen (yksi bandi ja yksi moodi kerrallaan) vastaanottoasemamme eivät saaneet aivan tarkkaa laskeutumispaikkaa, vaan vastaanotimme viimeiset Horus-paikkatiedot reilun kilometrin korkeudesta. Laskeutumispaikka oli kuitenkin suunnilleen tiedossa ja koska se oli melko lähellä Michael OH2AUE:n QTH:ta, hän kävi tarkistamassa saisiko lopullisen paikan vielä dekoodattua lähetteestä. Pallon lähetin kun jää päälle laskeutumisen jälkeenkin!
Michael OH2AUE kuunteli 80 metrin lähetettä ajaen lähelle putoamispaikkaa ja vastaanottikin pian aina vain voimistuvan signaalin. Alaskantielle poikettuaan signaali oli jo erittäin voimakas ja Michael huomasi pian sondin roikkuvan aivan tien vieressä suunnilleen silmien korkeudella. Tämän helpompaa lähettimen talteen keräämistä ei voisi oikein toivoakaan! 🙂
Michael OH2AUE sai vielä dekoodattua lopullisen laskutumispaikan tiedot omalta videoltaan:
Lähetteiden eteneminen ja kuuluvuusraportit
Kerho sai muutamia kuuluvuusraportteja sekä 70cm että 80m bandien lähetteistä, kiitokset kaikille raportin lähettäneille!
70 cm-bandin lähete taajuudella 432.500 MHz
70 cm lähetteiden kuuluvuutta oli arvioitu jo aiemmin ja todettu Horus 4FSK-lähetteen olevan täysin ylivertainen AFSK-moduloituun APRS:ään verrattuna. Näin saimme todeta jälleen, sillä Horus 4FSK-lähetteen pystyi dekoodaamaan satojen kilometrien päästä käytännössä lähes heti, kun pallo oli radiohorisontin yläpuolella. Pallon seurantaan 7c0m bandi Horus-lähetteellä onkin varmatoiminen yhdistelmä ja sitä kannattaa käyttää jatkossakin.
Muutamia esimerkkejä raporteista:
- Lokaattori KP11XM, antenni logperiodinen yagi: Horus-paketeista viimeinen lukema 3904 metristä
- Lokaattori JO99JX (Ruotsi), antenni 8×8 yagi 60m AGL: CW-majakka luettavissa, kun pallon lentokorkeus oli yli 5km
80 metrin bandin lähetteet taajuuksilla 3.595 MHz ja 3.607 MHz
80 metrin keli oli melko huono johtuen ionosfäärin heijastavan kerroksen heikkoudesta, D-kerroksen vaimennuksesta sekä sporadisesta E-kelistä. Tämän vuoksi kotimaan kuuluvuus vaihteli huomattavasti paikasta riippuen. Ulkomailta saatuja 80m bandin raportteja ei toistaiseksi ole saapunut.
Jos ionosfäärin tila olisi parempi, kuuluvuus olisi huomattavasti parempi. Lennon HF-lähetteen kokeilulla haettiinkin nimenomaan kotimaan ja lähialueiden kuuluvuutta.
Jatkossa saatamme kokeilla eri HF-bandien ja erilaisten HF-antennien käyttöä pallolennoilla!
Raportteja:
- Lokaattori KP00UV, antenni 20m EFHW: CW-majakka luettavissa, kun pallon lentokorkeus oli yli 5km
- Lokaattori KP30JL, antenni 80m puoliaaltodipoli: CW-majakan RST 429-539, kun pallon lentokorkeus oli yli 9 kilometriä
- Hämeenlinna: CW-raportit välillä 579 – 599 koko lennon ajan
Hämeenlinnan Radioamatöörit ry 