Kategoria: Tiedotteet

Päivitetty: 5.9.2023 17:30

Lue lennon kuvaus ja tietoja laitteistosta lennon esittelysivulta.

Sisältö

1. Sisältö
2. Videoita lennolta
3. Pallolennon valmistelut ja pallon lähetys
4. Editoimattomia ”raakavideoita” pallon kamerasta
5. Kuvia pallolennolta
6. Lennon reitti ja lähettimien kerääminen talteen joesta
7. Pallolennon sensoritietoja ja graafeja, ml. säteilyn voimakkuus
   1. Graafeja sensorien mittauksista
   2. Ionisoivan säteilyn mittaustulos ja sen merkitys
8. Tietoja ja tilastoja lähetteiden vastaanotosta: Horus 4FSK ja Wenet

Videoita lennolta

Pallolennon valmistelut ja pallon lähetys

Säätila pallolennolle varattuna viikonloppuna oli melko haastava, koska sadealueita oli liikkeellä runsaasti ja tuulet yläilmakehässä voimakkaita. Lauantaiaamuna 2.9. sää oli kuitenkin aurinkoinen ja tyyni, joten sovimme pallon lähetyksestä klo 9:00. Olimme paikalla jo ennen klo 8 valmistelemassa lentoa. Seuraava sadealue saavuttaisi Hämeenlinnan jo ennen klo 11, joten aikaa ei ollut tuhlattavaksi!

Laskimme tarvittavan nosteen pallolle käyttämälle Sondehub burst calculator-työkalua. Pallona käytimme Hwoyee 600g palloa ja hyötykuorman paino (lähettimet ja laskuvarjo) yli myös yhteensä noin 600g. Valitsimme tavoiteltavaksi nousunopeudeksi 5 m/s, jotta lento ei kestäisi kovin pitkään eikä pallo lentäisi tarpeettoman kauas. Tavoitteena oli myös päästä noin 30 km korkeuteen — suuremmalla täytöllä pallo räjähtää alempana.

Burst calculator-työkalu (yllä) näytti korkeusennusteeksi noin 29 kilometriä ja nosteen määräksi ~1431 grammaa. Punnistimme tavallisella keittiövaa’alla sopivan määrän vettä muoviastiaan ja täytimme palloa kunnes se jaksoi nostaa astian.

Lähetimme pallon Hämeenlinnan Miemalasta, kerhotalon piha-alueelta. Palloa oli lähettämässä aiemmistakin lennoista vastannut ydinjoukko: Jari OH3UW, Sami OH3EYZ sekä Mikael OH3BHX. Paikalle saapui kuvaamaan Martti OH1ON. Myös kerhon jäsenet Harri OH3YG ja Timo OH3CT olivat seuraamassa tapahtumia.

Editoimattomia ”raakavideoita” pallon kamerasta

Kuvia pallolennolta

Lähestyvä saderintama tarjosi näyttäviä pilviasetelmia. Tarkkaa tietoa kuvien korkeudesta ja ottopaikasta ei ole, koska Wenet-kuvalähettimen GPS-vastaanotin ei toiminut.

Huom! Laitteiston Raspberry Pi v2-kamera ei juurikaan vääristä horisonttia, koska se ei ole laajakulmakamera, joten kuvien kaareuma maapallon horisontista on melko totuudenmukainen!

Lennon reitti ja lähettimien kerääminen talteen joesta

Tuuliennusteet predict.sondehub.org-palvelusta olivat jälleen melko luotettavia. Laskentatyökalun avulla 600g latex-pallolla ja noin 600g hyötykuormalla 5 m/s nousunopeudella ennustettu maksimikorkeus olisi reilu 30 kilometriä. Yläilmakehän tuulet lauantaiaamuna veisivät palloa luoteeseen, Lempäälä-Kulju-Nokia-akselille. Lopullinen ennuste lauantaiaamuna näytti putoamispaikaksi Nokian luoteisosan, kun aiemmin viikolla ennusteet veikkasivat putoamispaikaksi Kuljun ympäristöä. Haasteena Nokian ympäristössä on runsas vesistöjen määrä, jolloin veteen putoaminen on todennäköisempää.

Pallo nousi 32.6 kilometrin korkeuteen Lempäälän yllä ja jatkoi pudotessaan reittiään Nokian suuntaan. Hyötykuorma putosi ennusteiden ja kaikkien odotusten vastaisesti suoraan jokeen, Nokianvirtaan, Melon voimalaitoksen länsipuolelle. Lähettimet eivät kuitenkaan sammuneet pudotessaan veteen, sillä styrox-kotelot kelluttivat laitteita hyvin.

Hyötykuormaa olivat hakemassa Hämeenlinnasta Mikael OH3BHX sekä Tampereelta Jouni OH3CUF, Ylöjärveltä Jarmo OH3BSG ja Lempäälästä Jari OH4NDU.

Paikkatiedon avustamana päädyimme lähelle joen rantaa sen pohjoispuolella voimalaitoksen länsipuolella. Ranta oli kuitenkin suurilta osin jyrkkää ja metsittynyttä maastoa, joten kuljimme lähimmän mökin läheisyyteen. Pihalla olikin paikalla talon asukas, Tommi Lahdenperä, joka epäröimättä lähti avustamaan meitä. Pääsimme tähystämään joelle hänen tontillaan rannan laiturilla, josta näimme pallon hyötykuormalaatikot kellumassa muutaman sadan metrin päässä.

Tommi kyyditsi meitä moottoriveneellään lähes joen vastarannalle, jossa pallon lähettimet kelluivat, ja saimme laitteet sekä laskuvarjon ehjänä talteen. Laitteet eivät vaurioituneet juuri ollenkaan, ainoastaan Wenet-lähettimen Raspberry Pi-kamera oli kastunut jonkin verran.

Hämeenlinnan Radioamatöörit esittävät suuret kiitokset kaikille lentoa seuranneille sekä erityisesti hyötykuorman haussa avustaneille!

Pallolennon sensoritietoja ja graafeja, ml. säteilyn voimakkuus

RS41-radiosondiin oli kytettynä kaksi lisäsensoria: Bosch BME280-sensori lämpötilalle, ilmanpaineelle ja ilmankosteudelle sekä Geiger-putkeen perustuva RadSens v2-säteilymittari. Säteilymittari tarjosi lukemia ”mikro-Röntgeniä tunnissa” (µR/h)-asteikolla.

Graafeja sensorien mittauksista

Ionisoivan säteilyn mittaustulos ja sen merkitys

Taustasäteilyn määrä Wikipedian artikkelin mukaan on noin 3-6 millisievertiä (mSv) vuodessa.

Pallon säteilymittarin lukemiin (µR/h eli mikro-Röntgeniä tunnissa) suhteutettuna:

• maan pinnalla oleva säteily oli noin 20 µR/h ~ 0.175 R vuodessa eli 1.537 millisievertiä vuodessa tai
• 20 kilometrin korkeudessa mitattu säteilypiikki 750 µR/h ~ 6.57 R vuodessa eli 57.62 millisievertiä vuodessa, joka on jo merkittävästi keskimääräistä taustasäteilyä suurempi annos (yli 10-kertaisesti)

Mitattu säteilyn voimakkuus suhteessa pallon korkeuteen noudattaa Regener-Pfotzerin maksimiksi kutsuttua ilmiötä, jossa ionisoivan säteilyn voimakkuuden huippu on noin 20 kilomterin korkeudessa merenpinnasta. Tässä englanninkielisessä artikkelissa artikkelissa on tarkempaa tietoa säteilyn voimakkuudesta ilmakehässä.

On tärkeää huomata, että yllä käsitellään vuoden säteilyannoksia ja lyhytaikainen (tuntien tai päivien) altistuminen edes tälle voimakkaimmalle mitatulle säteilytasolle (750 µR/h) ei ole ihmiselle merkittävä terveysriski, sillä esimerkiksi tämän ionisoivan säteilyn voimakuuksia käsittelevän taulukon mukaan 50 millisievertiä vuodessa on raja-arvo USA:n ydinvoimateollisuudessa työskenteleville henkilöille. Voimakkain pallon mittaama säteilytaso vastaisi päivässä noin 0.16 millisievertin annosta, joka on parin röntgenkuvauksen suuruusluokassa.

Tietoja ja tilastoja lähetteiden vastaanotosta: Horus 4FSK ja Wenet

Teknisiä tietoja APRS-, Horus- ja Wenet-lähetteiden vastaanottoon on omalla sivullaan.

OH3AA-kerhon vastaanottimena toimi pitkä ristiyagi, johon oli kytketty esivahvistin. Samalla yagilla vastaanotimme sekä Horus- että Wenet-lähetteitä. Teknisiltä ominaisuuksiltaan yagin piti olla erinomainen valinta myös Wenet-kuvien vastaanottoon, mutta tuntemattomasta syystä Wenet-vastaanottoasema ei toiminut juuri ollenkaan. Vastaanottolaitteistossa oli siis vikaa tai jokin mahdollinen paikallinen lähete häiritsi Wenet-vastaanottoa.

Alla tilastoja vastaanottoasemista OH3HAB #7-lennolla.

Päivitetty: 31.8. klo 19:30.

HUOM! Epävakaisesta säästä johtuen lennon aikataulu on vielä epävarma! Lennon tietoja päivitetään tällä sivulla, jos aikataulu muuttuu.

Hämeenlinnan Radioamatöörit ry järjestää säteilymittarilla ja Wenet-kuvalähettimellä varustetun stratosfääripallolennon lauantaina 2.9. Pallon lähetys tapahtuu kerhotalolta noin klo 9:00-9:30 aamulla Suomen aikaa, koska sää myöhemmin päivällä on hyvin epävakainen ja mahdollisesti sateinen.

Alla tietoja ja linkit APRS-, Horus- ja Wenet-lähetteiden vastaanottoon.

Pallolennon ja kuvien seuranta netissä ilman omaa vastaanotinta

Lentoa voi seurata netissä muiden vastaanottimiin perustuvien tietojen avulla seuraavissa palveluissa:

• Pallon lentoreittiä ja sensorien tietoja voit seurata Sondehub Amateur-palvelussa
• Tarkempia graafeja pallon sensoritiedoista on Sondehubin Grafana-dashboard-palvelussa
• Wenet-kuvalähettimen lennon aikana ottamia kuvia voi nähdä osoitteessa: https://ssdv.habhub.org/. Kuvalähetin lähettää noin 1 kuvan minuutissa.
  • Jos palvelussa näkyy muiden lentojen kuvia, voit hakea OH3HAB-lennon kuvat erikseen osoitteella: https://ssdv.habhub.org/OH3HAB

Horus 4FSK-lähetteen tietoja

Tällä lennolla tulee RS41-sondissa olemaan mukana lisäsensoreina RadSens-säteilymittari (Geiger-putkella) sekä BME280 lämpötila-/kosteus-/ilmanpaineanturi. Kaikki nämä lisätiedot näkyvät amateur.sondehub.org-palvelussa pallon tiedoissa sekä erillisessä Grafana-dashboard-seurantapalvelussa. Seuranta tapahtuu normaalisti 432.500 MHz-taajuudella Horus 4FSK-lähetteen vastaanotto-ohjelmalla Horus GUI:lla.

Sondi lähettää myös APRS-lähetettä samalla taajuudella.

Katso ohjeet Horus- ja APRS-lähetteen vastaanottoon!

Wenet-kuvalähete

Lennolla on lisäksi toinen lähetin, joka lähettää kuvia Wenet-digitaalilähetteenä keskitaajuudella 433.250 MHz. Käyttämällä pientä suunta-yagia, RTL-SDR-vastaanotinta sekä Raspberry Pi:tä (tai Linux PC:tä) voit vastaanottaa pallon lähettimen ottamia melko korkean tarkkuuden kuvia suoraan lennolta.

Muiden vastaanottamia kuvia voi katsoa lennon aikana myös ilman vastaanotintakin netissä osoitteessa: https://ssdv.habhub.org/.

Lue ohjeet Wenet-lähetteen vastaanottoon seurantaohjesivun lopusta!

Sisältö

1. Sisältö
2. Rompepäivän tapahtumia
3. Esitelmä pyörivän polarisaation antenneista ja polarisaatioon liittyvistä ilmiöistä
4. Rompepäivän stratosfääripallolento
5. Ensi viikonlopun stratosfääripallolento Wenet-kuvalähettimellä

Rompepäivän tapahtumia

Viime sunnuntain Rompepäivänä oli runsaasti osallistujia sateesta huolimatta. Pasi OH3CCP piti LA-yhteyksiä ja paikalla olikin myös LA-harrastajia. Kiitokset kaikille tapahtumaan osallistuneille, järjestäjille sekä pallolennossa avustaneille!

Radioharrasteeseen liittyvä laitteisto vaihtoi kiitettävästi omistajaa, myynnissä oli rigejä, linukoita, rotaattoreita sekä mittalaitteita huomattavan hyvään hintaan!

Esitelmä pyörivän polarisaation antenneista ja polarisaatioon liittyvistä ilmiöistä

Michael OH2AUE piti esitelmän kerhon 80m pyörivän polarisaation antennista ja polarisaatioon liityvistä ilmiöistä. Katso esitelmän video alta.

Rompepäivän stratosfääripallolento

Tapahtuman lopuksi kerho järjesti vielä näytösmuotoisen stratosfääripallolennon, jossa lennon valmisteluja sekä pallon lähetystä sai seurata mukana. Esitelimme hiukan laitteistoa ja vastasimme kysymyksiin lennon toteutuksesta ja seurannasta. Lennon valmisteluihin osallistui myös sondeista ja pallolennoista kiinnostunut tuore radioamatööri Jouni OH3CUF!

Lento tehtiin pienellä 200g latex-pallolla ja seurantalähettimenä oli totuttuun tapaan Vaisalan RS41-radiosondi lähettämässä Horus 4FSK- sekä APRS-lähetteitä 70cm bandilla.

Ensi viikonlopun stratosfääripallolento Wenet-kuvalähettimellä

Huomaa myös, että kerho tekee seuraavan pallolennon jo ensi viikonloppuna (lauantaina 2.9. tai sunnuntaina 3.9. riippuen säästä, ilmoitamme nettisivuilla ja Facebookissa tarkemman ajan loppuviikosta). Tällä lennolla on mukana säteilymittari, Wenet-kuvalähetin sekä videokamera. Myös Wenet-kuvalähetettä voi vastaanottaa sopivalla laitteistolla, ks. lisätietoja lennosta.

Hämeenlinnan Radioamatöörit ry järjestää kaksi stratosfääripallolentoa seuraavasti:

Säteilymittarilla ja Wenet-kuvalähettimellä varustettu lento viikonloppuna 2.9. tai 3.9. – aikataulu tarkentuu loppuviikosta

Lento on suunniteltu syyskuun ensimmäiselle viikonlopulle (seuraava viikonloppu) joko lauantaina 2.9. tai sunnuntaina 3.9. Lennon aikataulu tarkentuu viikon aikana ja ilmoitetaan kerhon nettisivuilla sekä Facebook-sivulla.

Tällä lennolla tulee RS41-sondissa olemaan mukana lisäsensoreina säteilymittari (Geiger-putki) sekä BME280 lämpötila-/kosteus-/ilmanpaineanturi. Kaikki nämä lisätiedot näkyvät amateur.sondehub.org-palvelussa pallon tiedoissa sekä erillisessä Grafana-dashboard-seurantapalvelussa. Seuranta tapahtuu normaalisti 432.500 MHz-taajuudella Horus 4FSK-lähetteen vastaanotto-ohjelmalla Horus GUI:lla ohjeiden mukaisesti.

Lennolla on lisäksi toinen lähetin, joka lähettää kuvia Wenet-digitaalilähetteenä keskitaajuudella 433.250 MHz. Käyttämällä pientä suunta-yagia, RTL-SDR-vastaanotinta sekä Raspberry Pi:tä (tai Linux PC:tä) voit vastaanottaa pallon lähettimen ottamia melko korkean tarkkuuden kuvia suoraan lennolta. Muiden vastaanottamia kuvia voi katsoa lennon aikana myös ilman vastaanotintakin netissä osoitteessa: https://ssdv.habhub.org/.

Lue ohjeet Wenet-lähetteen vastaanottoon seurantaohjesivun lopusta!

Lento Rompepäivillä 27.8.

Päivitys: Lento järjestettiin 27.8., katso kooste lennon valmisteluista.

Ensimmäinen lento järjestetään Rompepäivänä sunnuntaina 27.8. ja pallon lähetystä voi tulla seuraamaan tapahtumaan. Sääennuste on epävakainen, mutta yritämme odotella vähäsateista hetkeä aikavälillä klo 14-16, jolloin saisimme pallon ilmaan. Pallossa on mukana lähettimenä edellisten lentojen tapaan uudelleenohjelmoitu RS41-radiosondi, joka lähettää APRS ja Horus 4FSK-lähetteitä taajuudella 432.500 MHz. Lue lisää lennon seurannasta ja lähetteiden vastaanotosta.

Michael Fletcher, OH2AUE, kertaa rompepäivänä 27.8. (alustava aika n. klo 11:00) kvadranttiantennin historiaa ja kertoo evoluutiosta kohti kerhon erikoisempaa 80m kiertopolarisaatioratkaisua! Esitelmä järjestetään kerhotalon radiohuoneessa, debattiin mahtuvat osallistumaan 20 innokkainta :)

Lue myös erillinen artikkeli kvadranttiantennista.

Katso esitelmän tallenne alta YouTube:sta:

Katso tarkemmat tiedot tapahtumasta rompepäivän sivulta. Huomaa myös kutsu CB/LA-harrastajille. Jos sää on hyvä, järjestämme iltapäivällä stratosfääripallolennon, jossa lähettimenä RS41-radiosondi ja lähetteenä 70cm bandilla sekä APRS että Horus 4FSK (lue lisää lähetteiden vastaanotosta ja lennon seurannasta itse).

Hämeenlinnan Radioamatöörit ry kutsuu kaikkia radioharrastajia perinteisille radiorompepäiville Hämeenlinnaan 27.8.2023 klo 9-15. Tapahtuman tarkemmat tiedot löydät tästä ilmoituksesta.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös LA-puhelinharrastajien tapaaminen.

Vapaamuotoisessa tapaamisessa pääsee tutustumaan kerhon alueeseen, kerhon toimintaan sekä kerhon radioamatööriasemaan!

LA-harrastajia varten alueelle on rakennettu 27 MHz alueella toimiva verikaaliantenni, jonka syöttöpiste merenpinnasta on n. 170m. Tapahtumapäivänä pidetään siis radiot päällä!

Myös LA-aiheista tavaraa voi tulla myymään myyntialueelle. Myyntipaikat ovat ilmaisia.

LA-puhelinharrastajien yhteyshenkilönä toimii asemakutsultaan ”Kirnu”, Pasi Mäkelä OH3CCP, joka on myös kerhon hallituksen jäsen.

Puh/WhatsApp: Nolla44nolla511666kaksi
Email: hfpasi (at) gmail.com

Jorma Saloranta, OH2KI, taustoittaa WRTC2022-2023 tapahtumia kerhoillassa tänään 17.7.2023 klo 18:30. Tervetuloa!

Päivitetty: 18.8.2023

Hämeenlinnan Radioamatöörit järjestävät jälleen suositun avoimen radiorompepäivän Hämeenlinnassa OH3AA-kerhon toimipaikassa Hakapellontiellä sunnuntaina 27.8.2023 klo 09:00 – 15:00 välisenä aikana.

Täällä on hyvä tilaisuus tavata tuttuja radioharrastajia, ostaa, myydä ja välittää radiotarvikkeita.

Ohjelmaa:

– Kerho kutsuu LA-puhelin- ja muita radioharrastajia mukaan rompepäiville
– Michael Fletcher, OH2AUE, kertoo rompepäivänä kerhon 80m kiertopolarisaatioantennista
– Säästä riippuen saatamme järjestää stratosfääripallolennon tapahtuman aikana!
– avoin SER-lava: toisen romu on toisen aarre – pyydämme kuitenkin tuomaan sellaista tavaraa, jota joku toinen voi oikeasti vielä hyödyntää — ei suuria määriä!

Alueella voit myydä kaikenlaista ja kaikenikäistä elektroniikkaa ja radiotarviketta joko auton takakontista, peräkärrystä tai pressujen päältä, maapohja on pääosin soraa. Katettua tilaa ei ole joten sadekelillä omat sääsuojat tai katokset mukaan. Myyntipaikasta ei peritä maksua. Tavaroita ei saa jättää järjestäjän vastuulle.

Paikalle järjestetään ainakin virvoke- kahvi-  ja makkaramyynti. Sisä-WC käytettävissä.

Kerhomme putkitesteri on myös käytettävissä ja testaaja paikalla, joten voimme testata kävijöiden putkia. Muutama / kävijä, ei mitään suuria määriä.

Kerhotalon piha-alueella on muutamia paikkoja asuntoautoille/-vaunuille, joten paikalla voi majoittua perjantaista 25.8. alkaen erikseen asiasta sopimalla. Ota yhteyttä majoittumisesta kerhon toimihenkilöihin esimerkiksi sähköpostilla oh3aa@sral.fi.

Ajo-ohje:

• 3-tien ja 10-tien liittymästä käännytään Helsinkiin päin 130-tielle (noin 2 km)
• Käännytään oikealle Orsitielle (Moreeni)
• 500 m päässä käännytään vasemmalle Hakapellontielle

Tervetuloa!

OH3AA:n johtokunta

Perinneradiotapahtuma PRT36

PRT36-tapahtuma järjestetään sunnuntaina 4.6. Kyseessä ei ole kilpailu, vaan kunnioitus vanhoja, yli 40-vuotiaita, veteraaniradioita ja niitä käyttäneitä radioveteraaneja kohtaan. Tapahtuma on vapaamuotoinen ilman johtoasemaa.

Tapahtuma-ajat ja modet: CW: kello 08.00–10.00 ja kello 12.00–14.00 SA

AM: kello 10.00–12.00 ja 14.00–16.00 SA

Taajuusalueet: CW: 3510–3590 kHz ja 7020–7040 kHz

AM: 3610–3770 kHz ja 7060–7080 kHz.

Suositus on, että alle viiden watin teholla lähettävät perinneradioasemat sijoittuvat käytetyn taajuusalueen alkupäähän ja suurempi tehoiset loppupäähän. Perinneradioasema voi käyttää asematunnuksen jäljessä lisäosaa /S. Mikäli laitetyyppi on ollut palveluskäytössä jo toisen maailmansodan aikana, lisätunnuksena voi olla /SA.

Vasta-asemina kaikki radioamatööriasemat, laitekannasta riippumatta, ovat tervetulleita mukaan. Myös OI-asemia toivotaan mukaan runsaslukuisesti.

Työskentelytarinat ja kuvat voi lähettää Karille, OH5YW, sähköpostiosoitteeseen kari.syrjanen@gmail.com. Yhteenvedot julkaistaan tapahtuman jälkeen Putkiradiomuseon nettisivuilla

OI aktiviteettipäivä 4.6.

Sotilasradioamatöörit juhlivat puolustusvoimain lippujuhlan päivää aktivoimalla sotilasradioamatööriasemat. Tervetuloa bandeille.

Aktiivisena on myös Hämeenlinnan Museo Militariassa sijaitseva Suomen Viestimuseon asema OI3SVM!

Lähde: SRAL bulletiini 21/2023 – https://www.sral.fi/2023/06/02/suomen-radioamatooriliiton-toimiston-tiedote-21-2023-3-6-2023/