Stratosfääripallolento OH3HAB #7 putosi jokeen – katso eeppisen lennon tapahtumat

Päivitetty: 5.9.2023 17:30

Lue lennon kuvaus ja tietoja laitteistosta lennon esittelysivulta.

Sisältö

1. Sisältö
2. Videoita lennolta
3. Pallolennon valmistelut ja pallon lähetys
4. Editoimattomia ”raakavideoita” pallon kamerasta
5. Kuvia pallolennolta
6. Lennon reitti ja lähettimien kerääminen talteen joesta
7. Pallolennon sensoritietoja ja graafeja, ml. säteilyn voimakkuus
   1. Graafeja sensorien mittauksista
   2. Ionisoivan säteilyn mittaustulos ja sen merkitys
8. Tietoja ja tilastoja lähetteiden vastaanotosta: Horus 4FSK ja Wenet

Videoita lennolta

Pallolennon valmistelut ja pallon lähetys

Säätila pallolennolle varattuna viikonloppuna oli melko haastava, koska sadealueita oli liikkeellä runsaasti ja tuulet yläilmakehässä voimakkaita. Lauantaiaamuna 2.9. sää oli kuitenkin aurinkoinen ja tyyni, joten sovimme pallon lähetyksestä klo 9:00. Olimme paikalla jo ennen klo 8 valmistelemassa lentoa. Seuraava sadealue saavuttaisi Hämeenlinnan jo ennen klo 11, joten aikaa ei ollut tuhlattavaksi!

Laskimme tarvittavan nosteen pallolle käyttämälle Sondehub burst calculator-työkalua. Pallona käytimme Hwoyee 600g palloa ja hyötykuorman paino (lähettimet ja laskuvarjo) yli myös yhteensä noin 600g. Valitsimme tavoiteltavaksi nousunopeudeksi 5 m/s, jotta lento ei kestäisi kovin pitkään eikä pallo lentäisi tarpeettoman kauas. Tavoitteena oli myös päästä noin 30 km korkeuteen — suuremmalla täytöllä pallo räjähtää alempana.

Burst calculator-työkalu (yllä) näytti korkeusennusteeksi noin 29 kilometriä ja nosteen määräksi ~1431 grammaa. Punnistimme tavallisella keittiövaa’alla sopivan määrän vettä muoviastiaan ja täytimme palloa kunnes se jaksoi nostaa astian.

Lähetimme pallon Hämeenlinnan Miemalasta, kerhotalon piha-alueelta. Palloa oli lähettämässä aiemmistakin lennoista vastannut ydinjoukko: Jari OH3UW, Sami OH3EYZ sekä Mikael OH3BHX. Paikalle saapui kuvaamaan Martti OH1ON. Myös kerhon jäsenet Harri OH3YG ja Timo OH3CT olivat seuraamassa tapahtumia.

Editoimattomia ”raakavideoita” pallon kamerasta

Kuvia pallolennolta

Lähestyvä saderintama tarjosi näyttäviä pilviasetelmia. Tarkkaa tietoa kuvien korkeudesta ja ottopaikasta ei ole, koska Wenet-kuvalähettimen GPS-vastaanotin ei toiminut.

Huom! Laitteiston Raspberry Pi v2-kamera ei juurikaan vääristä horisonttia, koska se ei ole laajakulmakamera, joten kuvien kaareuma maapallon horisontista on melko totuudenmukainen!

Lennon reitti ja lähettimien kerääminen talteen joesta

Tuuliennusteet predict.sondehub.org-palvelusta olivat jälleen melko luotettavia. Laskentatyökalun avulla 600g latex-pallolla ja noin 600g hyötykuormalla 5 m/s nousunopeudella ennustettu maksimikorkeus olisi reilu 30 kilometriä. Yläilmakehän tuulet lauantaiaamuna veisivät palloa luoteeseen, Lempäälä-Kulju-Nokia-akselille. Lopullinen ennuste lauantaiaamuna näytti putoamispaikaksi Nokian luoteisosan, kun aiemmin viikolla ennusteet veikkasivat putoamispaikaksi Kuljun ympäristöä. Haasteena Nokian ympäristössä on runsas vesistöjen määrä, jolloin veteen putoaminen on todennäköisempää.

Pallo nousi 32.6 kilometrin korkeuteen Lempäälän yllä ja jatkoi pudotessaan reittiään Nokian suuntaan. Hyötykuorma putosi ennusteiden ja kaikkien odotusten vastaisesti suoraan jokeen, Nokianvirtaan, Melon voimalaitoksen länsipuolelle. Lähettimet eivät kuitenkaan sammuneet pudotessaan veteen, sillä styrox-kotelot kelluttivat laitteita hyvin.

Hyötykuormaa olivat hakemassa Hämeenlinnasta Mikael OH3BHX sekä Tampereelta Jouni OH3CUF, Ylöjärveltä Jarmo OH3BSG ja Lempäälästä Jari OH4NDU.

Paikkatiedon avustamana päädyimme lähelle joen rantaa sen pohjoispuolella voimalaitoksen länsipuolella. Ranta oli kuitenkin suurilta osin jyrkkää ja metsittynyttä maastoa, joten kuljimme lähimmän mökin läheisyyteen. Pihalla olikin paikalla talon asukas, Tommi Lahdenperä, joka epäröimättä lähti avustamaan meitä. Pääsimme tähystämään joelle hänen tontillaan rannan laiturilla, josta näimme pallon hyötykuormalaatikot kellumassa muutaman sadan metrin päässä.

Tommi kyyditsi meitä moottoriveneellään lähes joen vastarannalle, jossa pallon lähettimet kelluivat, ja saimme laitteet sekä laskuvarjon ehjänä talteen. Laitteet eivät vaurioituneet juuri ollenkaan, ainoastaan Wenet-lähettimen Raspberry Pi-kamera oli kastunut jonkin verran.

Hämeenlinnan Radioamatöörit esittävät suuret kiitokset kaikille lentoa seuranneille sekä erityisesti hyötykuorman haussa avustaneille!

Pallolennon sensoritietoja ja graafeja, ml. säteilyn voimakkuus

RS41-radiosondiin oli kytettynä kaksi lisäsensoria: Bosch BME280-sensori lämpötilalle, ilmanpaineelle ja ilmankosteudelle sekä Geiger-putkeen perustuva RadSens v2-säteilymittari. Säteilymittari tarjosi lukemia ”mikro-Röntgeniä tunnissa” (µR/h)-asteikolla.

Graafeja sensorien mittauksista

Ionisoivan säteilyn mittaustulos ja sen merkitys

Taustasäteilyn määrä Wikipedian artikkelin mukaan on noin 3-6 millisievertiä (mSv) vuodessa.

Pallon säteilymittarin lukemiin (µR/h eli mikro-Röntgeniä tunnissa) suhteutettuna:

• maan pinnalla oleva säteily oli noin 20 µR/h ~ 0.175 R vuodessa eli 1.537 millisievertiä vuodessa tai
• 20 kilometrin korkeudessa mitattu säteilypiikki 750 µR/h ~ 6.57 R vuodessa eli 57.62 millisievertiä vuodessa, joka on jo merkittävästi keskimääräistä taustasäteilyä suurempi annos (yli 10-kertaisesti)

Mitattu säteilyn voimakkuus suhteessa pallon korkeuteen noudattaa Regener-Pfotzerin maksimiksi kutsuttua ilmiötä, jossa ionisoivan säteilyn voimakkuuden huippu on noin 20 kilomterin korkeudessa merenpinnasta. Tässä englanninkielisessä artikkelissa artikkelissa on tarkempaa tietoa säteilyn voimakkuudesta ilmakehässä.

On tärkeää huomata, että yllä käsitellään vuoden säteilyannoksia ja lyhytaikainen (tuntien tai päivien) altistuminen edes tälle voimakkaimmalle mitatulle säteilytasolle (750 µR/h) ei ole ihmiselle merkittävä terveysriski, sillä esimerkiksi tämän ionisoivan säteilyn voimakuuksia käsittelevän taulukon mukaan 50 millisievertiä vuodessa on raja-arvo USA:n ydinvoimateollisuudessa työskenteleville henkilöille. Voimakkain pallon mittaama säteilytaso vastaisi päivässä noin 0.16 millisievertin annosta, joka on parin röntgenkuvauksen suuruusluokassa.

Tietoja ja tilastoja lähetteiden vastaanotosta: Horus 4FSK ja Wenet

Teknisiä tietoja APRS-, Horus- ja Wenet-lähetteiden vastaanottoon on omalla sivullaan.

OH3AA-kerhon vastaanottimena toimi pitkä ristiyagi, johon oli kytketty esivahvistin. Samalla yagilla vastaanotimme sekä Horus- että Wenet-lähetteitä. Teknisiltä ominaisuuksiltaan yagin piti olla erinomainen valinta myös Wenet-kuvien vastaanottoon, mutta tuntemattomasta syystä Wenet-vastaanottoasema ei toiminut juuri ollenkaan. Vastaanottolaitteistossa oli siis vikaa tai jokin mahdollinen paikallinen lähete häiritsi Wenet-vastaanottoa.

Alla tilastoja vastaanottoasemista OH3HAB #7-lennolla.