OH3HAB #4 stratosfääripallolennon raportti

Hämeenlinnan Radioamatöörit ry, OH3AA teki stratosfääripallolennon radioamatöörikutsulla OH3HAB lauantai-iltana 10.9. noin klo 19:00 alkaen. Tavoitteenamme oli tällä kertaa pidempi lento hitaalla nousunopeudella, noin 1.0-1.5 m/s, joka saavutettaisiin pienemmällä vedyn määrällä täyttäessä palloa. Tarkka nousunopeuden arviointi vaatii pallon nosteen mittaamista, joka on mahdollista ulkotiloissa ainoastaan tyynellä säällä. Tämän vuoksi ajankohdaksi valikoitui poutainen ja tyyni viikonloppu.

Mikael OH3BHX kuvasi pallon lähetyksen DJI Mavic Mini-dronella. Dronen liikeet videolla ovat tosin välillä hiukan arvaamattomia, koska dronen ohjausyhteys katkeili – todennäköisesti läheisyydessä olevan 70cm DMR-toistimen voimakkaan lähetteen takia.

Mikael OH3BHX kuvasi dronella videon pallon lähetyksestä

Lisäksi Martti OH1ON kuvasi jälleen lennon valmisteluja ja pallon lähetyksen, ks. video alla:

Martti OH1ON kuvasi videon lennon valmisteluista ja pallon lähetyksestä

Lennon valmistelut ja pallon täyttö

Tyynellä säällä palloa ei tarvinnut jatkuvasti pitää paikallaan. Edustalla Mikaelin, OH3BHX, tietokone vastaanottamassa RS41-radiosondin Horus 4FSK-lähetettä.

Tarvittavan nosteen arviointiin käytimme SondeHubin burst calculator-laskuria asettamalla nousunopeudeksi 1 m/s. Hyötykuormamme oli useiden aiempien pallolentojemme tapaan Vaisalan RS41-radiosondi, jonka paino 2 kpl AA-litium-ionipariston kanssa on vain noin 85 grammaa.

Mittasimme pallon nostetta vesipullon ja keittiövaa’an avulla. Sivussa hyötykuorma eli RS41-radiosondi.

Laskurin mukaan tarvittava noste tälle hitaalle nousunopeudelle on ainoastaan 93 grammaa. Nosteen mittaaminen tällä tarkkuudella on tosin melko hankalaa, sillä palloa täytettäessä täyttöletku sekä suukappale lisäävät painoa, joten lopullisen nosteen toteaminen oli tarkan keittiövaa’an käytöstä huolimatta haasteellista.

Lähetystiiminä jälleen Jari OH3UW, Sami OH3EYZ sekä Mikael OH3BHX (kuvan ottaja). Taustalla kuvaamassa Martti OH1ON.

Pienen nousunopeuden saavuttaminen osoittautui erittäin vaikeaksi, sillä kaikki osatekijät vaikuttavat nosteeseen: hyötykuorman kiinnittämiseen käytettävän langan pituus sekä jokainen nippuside ja teipinpala, joilla pallo suljetaan. Pienien epävarmuustekijöiden vuoksi emme laskeneet palloa liikkeelle sellaisenaan, vaan lisäsimme lähetykseen kaksi vedyllä täytettyä ”juhlapalloa” kiihdyttämään nousua. Tämä lisänoste varmisti myös sen, ettei lanka tai sondi jäisi lähellä oleviin puihin kiinni, sillä puiden latvojen yläpuolella oli tyynestä säästä huolimatta heikkoja ilmavirtauksia.

Pallolennon eteneminen

Pallolennon alku onnistui erinomaisesti ja nousunopeus oli noin 1.3 m/s luokkaa. Yli 15 kilometrin korkeudessa alkoivat ongelmat, sillä nousunopeus hidastui ja pallo jäi lopulta kellumaan 23 kilometriin ja jatkoi hidasta etenemistään aivan liian pitkälle, mikä ei ollut lennon tarkoitus. Syynä nousun hidastumiseen saattoi olla liian vähäinen vetymäärä (hankalan nosteen mittaamisen vuoksi) tai pallosta hiljalleen pois vuotanut vety.

Kuvakaappaus pallon lentoreitin seurantaan käytetystä amateur.sondehub.org-palvelusta. Mukana oli jälleen lukuisia Horus 4FSK-vastaanottoasemia *(vihreät ympyrät)* eri puolella Suomea. Osa asemien kutsumerkeistä näkyy vasemmalla.

RS41-radiosondi jatko paikkatietojen lähetystä luotettavasti yli yön ja viimeiset paikkatietolukemat ennen paristojen loppumista saatiin edelleen yli 22 kilometrin korkeudesta. Lopullista pallon putoamispaikkaa ei ole siis tiedossa.

Hämeenlinnan Radioamatöörit ry kiittää kaikkia pallolennon seurantaan osallistuneita vastaanottoasemia! Horus 4FSK-vastaanottimia ilmestyi päivän ja illan mittaan kartalle lukuisia, parhaimmillaan asemia taisi olla yli 15 kpl.